"JHS XML" eli kombinaatio JHS170 ja JHS Sanastotyö -suosituksista > yhteistyöverkoston laajentaminen > oppia&yhteistyömahdollisuuksia terveyspuolelta

[sähköpostiviesti laajahkolla jakelulla]


Joulunaikaa (ja uudenvuodensellaista) Verohallinnosta!

(Vastaanottajajoukko on (taas kerran) monenkirjava, mutta koen että aihe voisi kiinnostaa meitä kaikkia, joten olkaa hyvät!)

- - -

Ensin tervehdys X.X:lle mailin (toivottavasti oikeana) vastaanottajana :-) Lukemalla se selviää...

Allekirjoittanut toimii paitsi omassa organisaatiossaan erilaisissa substanssilähtöisissä kehittämistehtävissä myös kahden julkishallinnollisen JHS-suositustyöryhmän vetäjänä. Näissä kummassakin KELA:n edustajana on ollut mukana N.N. - en tiedä miten hyvin tunnette X.X:n kanssa toisenne, mutta laitan ainakin mailin varmuuden vuoksi kummallekin jotta tiedätte koordinoida asioita keskenänne - mikäli koordinoitavaa siis on. BTW: Toimin itse lisäksi VH:n edustajana VM:n Valtiotason kokonaisarkkitehtuuri -hankkeen VATI Tietoarkkitehtuuri -projektissa, kuten myös moni CC-vastaanottajista. Kaikki liittyy kaikkeen.

Yritän selittää yhteydenottoni syyn "lyhyesti":
JHS170 (valmis) & JHS Sanastotyö (tekeillä) pyrkivät kunnianhimoisesti luomaan nille Suomen julkishallinnon "toimialoille", joilla ei ole mitään kansainvälisesti standardoitua keskinäistä tietojenvälitystapaa, jonkinlaisen kansallisen tietojenvälitysinfrastruktuurin, joka mahdollistaisi eri organisaatioiden välisten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja sen myötä tulevaisuudessa paremmin integroitavat poikkihallinnolliset asiakaspalveluprosessit. Tavoite kuulostaa utopistiseltä, mutta se on vuosien mittaan kirjattu epäsuorasti niin moneen julkishallinnon yhteisesti tuotettuun "aie"-dokumenttiin ("tulisi/pitäisi pyrkiä siihen että liirumlaarum..."), että sitä on syytä edistää konkreettisesti - vaikka nyt näin ihan (lähes pelkästään) virkamiesvoimin. Esim. SADe -ohjelman toteutuminen "järkevällä tavalla" asiakaslähtöisesti vaatisi ehdottomasti tällaista hallinnonalojen välisten asiakasta (kansalainen, kuntalainen, yritys) koskevien "sanomien/tietokoosteiden" yhteistä semantiikkaa ja syntaksia… Yhteydenotto tähän suuntaan on jo tehtykin.

JHS Sanastotyö -projekti on työnsä edetessä tiedostanut sen, että maailmalla on voimakkaita globaaleja tai "maanosakohtaisia" (esim. EU) ns. standardointivertikaaleja, jotka tietyillä toimialoilla tuovat vahvan mausteensa kotimaiseen keskusteluun. Finanssisektorilla puhutaan UNIFI/ISO20022:sta, paikkatietoa sääntelevät EU:n INSPIRE-direktiivin pohjalta tehdyt tuotokset ja, kenties ymmärtääkseni vahvimpana kansainvälisenä vaikuttajana, terveysalan tietoa on standardoitu jo vuosia HL7:n muodossa. ["Vertikaali" on siis tässä yhteydessä yhdistelmä "kansainvälinen & toimialakohtainen", "horisontaali" taasen tarkoittaa "kansallista & poikkihallinnollista"]

Havahduin tässä ihan lähipäivinä kanta.fi -sivuston avautumiseen; löysin sieltä ilokseni juristimieltäni (?) ilahduttavan osion
"Tietotekniikan ja yhteyksien toteuttajille > Arkkitehtuuri"

https://www.kanta.fi/web/fi/arkkitehtuuri

Näin joulunaluspäivien hiljaisena aikana ryhdyin selailemaan tätä massiivista julkaistua dokumenttimassaa ja törmäsin välittömästi joko suorasti tai epäsuorasti linkkien kautta moneen kiinnostavaan mutta myös kryptiseen seikkaan. Muta; jos ei ymmärrä, pitää kysyä. Vaan keneltä?

Yksi keskeisistä aineistoista löytyvistä asioista (mm. HL7 CDA R2, HL7 V3, XML ITS ja mitä kaikkea jännää siellä olikaan) JHS Sanastotyön (ja sen myötä sisi myös JHS170:n) näkökulmasta ovat XML-muotoiset semanttisesti yhteentoimivat tietojenvaihto-/tietoelementit. Usein puhutaan ymmärtääkseni aiempien teknologiaratkaisujen perusteella "tietotyypeistä" (sovittu esitystapa [tietotyypin] kuvaamalle asialle) ja sitten uudemmassa "XML-maailmassa" näiden viemisestä tiettyjen laadintasääntöjen pohjalta XML-sanomarakenteisiin. Materiaalia lukiessani löysinkin tätä kautta viittauksia "TerveysHanke: OPEN CDA 2008 - Tietotyypit" -dokumenttiin, jonka kolmesta kirjoittajasta yksi on X.X.

Nyt itse BEEF: Jo pelkällä melko pintapuolisella dokumentin selailulla päädyin (taas kerran) kauhistelemaan sitä miten samanlaisia tietoja erilaisten "toimialojen" sisäisissä hankkeissa käsitellään. Dokumentin kakkosluvun otsikot….

2. PAIKALLISTETUT 9
2.1 NIMI - ENTITY NAME (EN) 9
2.1.1 Nimen osa – Entity Part (ENXP) 9
2.1.2 Yksinkertainen nimi – Trivial Name (TN) 10
2.2 ORGANISAATION NIMI - ORGANIZATION NAME (ON) 10
2.2.1 Näyttömuoto 10
2.3 HENKILÖN NIMI - PERSON NAME (PN) 11
2.3.1 Näyttömuoto 12
2.4 OSOITE - POSTAL ADDRESS (AD, ADXP) 13
2.4.1 Näyttömuoto 15
2.5 TELEKOMMUNIKAATIO-OSOITE - TELECOMMUNICATION ADDRESS (TEL) 16
2.5.1 Näyttömuoto 17
2.6 TUNNISTE - INSTANCE IDENTIFIER (II) 18
2.6.1 Näyttömuoto 19
2.7 NULLFLAVOR – NULL-ARVO 20
2.7.1 Näyttömuoto 21

...voisivat olla otettuja suoraan "JHS Ydinkäsite" -pohdiskelustamme tulevaa JHS Sanastoa (ehdotus, mutta etenemässä konkretian tasolle) varten. Itseasiassa JHS170 on jo tuottanutkin ns. JHS Ydinskeeman (löytyy JHS-suositusten sivuilta), joka sisältää juuri näitä "paikallistettuja elementtejä"…

Tästä päällekkäisyydestä, joka esiintyy myös monilla muilla sektoreilla/toimialoilla/hallinnoaloilla/"intressiyhteisöissä"
VOI joko

pahimmillaan syntyä "vuosikymmenen mittainen mököttävä asemasotariita" tai pelkkiä "ei kuulu teille" -tuhahduksia puolin ja toisin

TAI

mahdollisuus keskinäisen ymmärryksen ja yhteistyön lisäämiseen sekä loppupeleissä yhteisten ratkaisujen luomiseen

Tämä vain näin yleisenä pika-analyysinä siitä mitä tulevaisuus voi tuoda tullessaan.

JOS ja KUN haluaisimme valita palluroista jälkimmäisen, voidaan edustamastani keskusteluosapuolesta todeta, että JHS Sanastotyö -suositus tulee sinällään olemaan (taas kerran) pelkkä suositus, mutta se tähtää kuitenkin Suomen julkishallinnon sisäisesti käyttämien käsitteiden ja niistä tehtyjen yhteismitallisten ja yhteiskäyttöisten termivalintojen sekä käsitemäärittelyjen keskitettyyn tallennukseen sekä "metatiedon osalta" ns. käsiteartikkeleina (JHS Sanasto) kuin myös teknisinä XML-komponentteina (JHS Skeemavarasto). Siihen liittyy siis konkreettinen "artefaktien tekemisen" aspekti, joka pyritään käynnistämään mahdollisimman nopeasti suosituksen valmistuttua helmi-maaliskuussa.

En ryhdy tässä (lähiaikoina) kuvittelemaankaan, että "toimiala" nimeltä "suomalaista asiakasta koskevan terveystiedon tuottaminen ja hallinta" taipuisi käden käänteessä hyödyntämään näitä uusia keskeneräisiä keksintöjä; kansainvälinen sektoristandardointitraditio on lukemani ja aiemmin kuulemani perusteella niin vahva (ja hyvä näin!!!) - mutta haluaisin kuitenkin luoda yhteistyömahdollisuuksia hankkeiden/toimijoiden välille, minimissään ainakin esim. siten että saisin työryhmän(-ien) vetäjänä lisätietoa esim. siitä mitä mahdollisia vaikeuksia HL7:n "kansainvälinen ulottuvuus" tuo mukanaan "kansalliseen soveltamiseen" (esim. KANTA-hanke) - sekä tietojen (termien) semanttisen sisältömäärityksen että niiden teknisen syntaksin (esim. XML-sanomien muodostamisen) osalta. Vaikka näin aluksi.

Ymmärtääkseni paikkatieto-alalla on hieman samanlaisia ongelmia EU:n INSPIRE:n kanssa - kansainvälistä mallia tulisi soveltaa, mutta löytyy paljon "kotimaisia tietoja ja tietojenvaihtotarpeita" jotka jäävät kansainvälisesti standardoidun kentän ulkopuolelle. Näin yksinkertaistetusti todettuna. Kun en tarkemmin tiedä :-)

Muistakaa:
Loppupeleissä tulen "Suomen kansalaisena" ja "Espoon kuntalaisena" jonain päivänä törmäämään julkishallinnon tuottamiin palveluun "saman luukun" eli yhden yhteisen single sign-on sähköisen asiointikäyttöliittymän kautta - tällöin en haluaisi, että perusasiat itsestäni esitettäisiin eri palvelutarjoajien toimesta kovin erilaisin sanakääntein ja termivalinnoin. Tämä vain yhtenä jäävuoren huippuna - seuruksena taustajärjestelmien yhteentoimimattomuudesta...

Toivottavasti saitte tästä aatonaaton vuodatuksesta jotain irti, otan kiitollisena vastaan kommentteja!

- - -

Jouluja, uuttavuotta ja joillekin jopa loppiaista sekä mukavaa tammikuista työhönpaluuta!

Mikke
eli Mikael af Hällström