JHS175 -sanastotyöprosessin menestymisen kannalta yksi olennainen tekijä on julkisen hallinnon organisaatioiden sitouttaminen sekä itse prosessiin että siinä tuotettavien "artefaktien" (käsiteartikkeleiden ja atomaariskeemojen) hyödyntämiseen.
Ensimmäinen kosketus käsitteiden harmonisoimiseen tulisi siis tapahtua jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mielellään silloin kun organisaatiolla itsellään on vielä vaikutusmahdollisuus käsitteistä tallennettavien metatietojen muotoiluun.
Paitsi että osallistumisen tulisi olla oikea-aikaista, organisaatioille on myös hyvin tärkeää että tieto prosessin etenemisestä ja valmistuneista lopputuotteista saavuttaa oikeat tahot organisaation sisällä. JHS-sanastotyöprosessin kohdalla tämä on erityisen vaikeaa, sillä "sanastotyö" mielletään organisaatioissa tavoitteiltaan usein kovin erilaiseksi toiminnaksi kuin miten se on JHS175/170 -suosituksissa määritelty. Terminologiseen sanastotyöhön perehtyneillä tietopalveluun kuuluvilla henkilöillä ei myöskään välttämättä ole luontaisia kontakteja organisaation tietohallinnon tietosuunnittelu tms. vastaaviin tahoihin, jotka joskus voivat olla jopa ulkoistetusti hankittua konsulttityövoimaa.
Etsimmekin nyt julkisen hallinnon organisaatioista henkilöitä JHS-sanastotyöprosessin yhteyshenkilöiksi. Yhteyshenkilön yhtenä keskeisenä tehtävänä on saada oma organisaatio sitoutumaan sekä JHS175-prosessiin osallistumiseen että prosessin lopputulosten hyödyntämiseen. Henkilöllä pitäisi siis olla jalka jollakin tavalla sekä substanssiasiantuntijoiden että tietohallintohenkilöstön ovien välissä. Vaihtoehtoisesti yhteyshenkilön tehtävät voidaan jakaa kahdelle eri henkilölle jotka edustavat näitä toisilleen oletettavasti hieman etäisiä toimintoja...
Yhteydenotot asiasta: mikael.afhallstrom(at)vero.fi eli Ydinsanastoryhmän vetäjälle
Ajankohtaista JHS-sanastotyöstä:
- SADe-ohjelman puitteissa perustettu "Opetustoimen intressiyhteisö" on käynnistänyt toimintansa ja ryhtyy tuottamaan opetusalan harmonisoituja käsiteluonnoksia JHS-sanastotyöprosessiin YSR:n suodatusta ja hyväksyntää varten.
- Intressiyhteisö "Ydin" (eli käytännössä Ydinsanastoryhmä) julkaisee lokakuussa ensimmäiset ydinkäsiteluonnokset laajaa palautekierrosta varten (yllä mainittujen yhteyshenkilöiden rooli korostuu näitten kierrosten yhteydessä)
- Muita potentiaalisia Intressiyhteisöjä kartoitetaan parhaillaan mm. SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien sekä Raportointikoodiston (www.raportointikoodisto.fi) tuottajien parista
torstai 23. syyskuuta 2010
tiistai 15. kesäkuuta 2010
Ydinsanastoryhmä perustettu ja Jhsmeta.fi avattu
Organisointikokouksessa 8.6. saimme muodostettua seuraavat ryhmät tulevan puolivuotiskauden toimintaa varten:
YSR-sihteeristö (valmisteleva elin)
Konstantin Hyppönen, Itä-Suomen yliopisto/TIKESOS
Mikael af Hällström, Verohallinto
Ydinsanastoryhmä (YSR)
Mikael af Hällström, Verohallinto
Carita Bjon, Kansaneläkelaitos
Juha Hakala, Kansalliskirjasto
Kaisa Kuhmonen, Valtioneuvoston kanslia
Outi Meriläinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tarja Myllymäki, Maanmittauslaitos
Katri Seppälä, Sanastokeskus TSK
varmistuu myöhemmin: Klaus Lindberg, CSC
Ydinsanastoryhmän viiteryhmä
Heljä Keskitalo, Logica
Leena Kononen, Tulli
Pekka Kuittinen, Valtioneuvoston kanslia
Pekka Laihanen, Patentti- ja rekisterihallitus
Heikki Rouhuvirta, Tilastokeskus
Reino Ruotsalainen, Maanmittauslaitos
Jouko Salonen, Maahanmuuttovirasto
YSR Tekninen tuki
Jussi Heikkinen, YOSO
Konstantin Hyppönen, Itä-Suomen yliopisto/TIKESOS
kesäkaudella 2010 myös:
Sami Korhonen, Itä-Suomen yliopisto/TIKESOS
Kalle Rainio, Itä-Suomen yliopisto/TIKESOS
Lisäksi Lasse Akselin, Tieto avustaa JHS170 -liitännäisten ongelmien/kysymysten selvittämisessä.
JHS-sanastotyöprosessin pyörittämistä varten on julkaistu ns. Sanastotyökalu, joka käytännössä on JHS175-suosituksen mainitseman JHS-metatietorekisterin esiaste; työkalun tuotantoversio löytyy osoitteesta
...ja testiversio osoitteesta
http://jhsmeta.fi/sanasto
YSR-sihteeristö (valmisteleva elin)
Konstantin Hyppönen, Itä-Suomen yliopisto/TIKESOS
Mikael af Hällström, Verohallinto
Ydinsanastoryhmä (YSR)
Mikael af Hällström, Verohallinto
Carita Bjon, Kansaneläkelaitos
Juha Hakala, Kansalliskirjasto
Kaisa Kuhmonen, Valtioneuvoston kanslia
Outi Meriläinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tarja Myllymäki, Maanmittauslaitos
Katri Seppälä, Sanastokeskus TSK
varmistuu myöhemmin: Klaus Lindberg, CSC
Ydinsanastoryhmän viiteryhmä
Heljä Keskitalo, Logica
Leena Kononen, Tulli
Pekka Kuittinen, Valtioneuvoston kanslia
Pekka Laihanen, Patentti- ja rekisterihallitus
Heikki Rouhuvirta, Tilastokeskus
Reino Ruotsalainen, Maanmittauslaitos
Jouko Salonen, Maahanmuuttovirasto
YSR Tekninen tuki
Jussi Heikkinen, YOSO
Konstantin Hyppönen, Itä-Suomen yliopisto/TIKESOS
kesäkaudella 2010 myös:
Sami Korhonen, Itä-Suomen yliopisto/TIKESOS
Kalle Rainio, Itä-Suomen yliopisto/TIKESOS
Lisäksi Lasse Akselin, Tieto avustaa JHS170 -liitännäisten ongelmien/kysymysten selvittämisessä.
JHS-sanastotyöprosessin pyörittämistä varten on julkaistu ns. Sanastotyökalu, joka käytännössä on JHS175-suosituksen mainitseman JHS-metatietorekisterin esiaste; työkalun tuotantoversio löytyy osoitteesta
...ja testiversio osoitteesta
http://jhsmeta.fi/sanasto
Kumpaankin versioon on vapaa pääsy ilman käyttäjätunnuksia, mutta jos haluat ryhtyä tekemään sanastotyötä yhteistyössä kanssamme, tarvitset tähän tunnukset joita voit hakea osoitteesta mikaelafh@gmail.com.
maanantai 17. toukokuuta 2010
Miten syvää ja pitkälle menevää yhteentoimivuutta julkisessa hallinnossa tavoitellaan?
Vahvasti digitalisoidun julkisen hallinnon tulisi toimia teknisesti löyhästi kytkettynä palveluiden verkostona. Oman ymmärrykseni mukaan tätä kutsutaan SOA:ksi. Toteutuuko kuitenkaan SOA jos sitä toteutetaan aivan erillisinä saarekkeina erilaisten ja eri taustaisten IT-toimittajien toimesta ilman että kukaan keskitetysti valvoo mitä ollaan tekemässä? Ei. Tähän tarvitaan siis... yhteinen kokonaisarkkitehtuuri? Riittäkö se? Riippuu siitä miten tuo yhteinen EA ajatellaan. Ei taatusti riitä jos kyse on vain suunnitteluperiaatteista tai menetelmän noudattamisesta.
Pitäisi siis oikeasti tuottaa yhteisiä palveluita tai ainakin mallintaa asiat samalla mallinnuskielellä - prosesseille jokin BPM-kieli, säännöille jokin sääntökieli ja tiedoille JHS-sanastoon pohjautuva JHSXML-rakennemäärittely eli skeema.
Eri organisaatioiden omat mallit voisivat ehkä jopa pyöriä yhteisellä "Julkisen hallinnon toimintaprosessien hallinnan ja suorittamisen" alustalla (...unohtakaa jo se "sähköinen asiointi"; kyse on silkasta perusvirkatoiminnasta digitaalisessa muodossa), jossa pyörisi ideaalitilanteessa "yksi" yhteinen prosessimoottori, "yksi" sääntökone ja jossa olisi "yksi" yhteinen palveluväylä eri toimijoiden oman business-toimivaltansa puitteissa rakentamiin "liiketoiminnallisiin" - eli oikeastaan "julkihallinnollisiin" palveluihin. Yksi tällainen palvelu voisi olla "x-veron laskenta", toinen taas "y-tuen myöntäminen". Pavelun sisäinen logiikka (prosessi) rajoittuisi vain ja ainoastaan ... niin, mitä jää enää jäljelle jos kaikki muu repäistään irti vanhoista järjestelmäsiiloista ja sijoitetaan yhteiseen ympäristöön? Ei juuri mitään...
Kuvitin asian Slidesharessa seuraavasti:
Pitäisi siis oikeasti tuottaa yhteisiä palveluita tai ainakin mallintaa asiat samalla mallinnuskielellä - prosesseille jokin BPM-kieli, säännöille jokin sääntökieli ja tiedoille JHS-sanastoon pohjautuva JHSXML-rakennemäärittely eli skeema.
Eri organisaatioiden omat mallit voisivat ehkä jopa pyöriä yhteisellä "Julkisen hallinnon toimintaprosessien hallinnan ja suorittamisen" alustalla (...unohtakaa jo se "sähköinen asiointi"; kyse on silkasta perusvirkatoiminnasta digitaalisessa muodossa), jossa pyörisi ideaalitilanteessa "yksi" yhteinen prosessimoottori, "yksi" sääntökone ja jossa olisi "yksi" yhteinen palveluväylä eri toimijoiden oman business-toimivaltansa puitteissa rakentamiin "liiketoiminnallisiin" - eli oikeastaan "julkihallinnollisiin" palveluihin. Yksi tällainen palvelu voisi olla "x-veron laskenta", toinen taas "y-tuen myöntäminen". Pavelun sisäinen logiikka (prosessi) rajoittuisi vain ja ainoastaan ... niin, mitä jää enää jäljelle jos kaikki muu repäistään irti vanhoista järjestelmäsiiloista ja sijoitetaan yhteiseen ympäristöön? Ei juuri mitään...
Kuvitin asian Slidesharessa seuraavasti:
torstai 13. toukokuuta 2010
Vain "yksi" kaikkea Suomi nimisessä IT-konsernissa
Mitä jos tulevaisuuden tavoitetila onkin jo kulman takana? Havahduin Oulun seminaarissa 11.-12.5. (OKM:n hallinnonalan ja kuntapuolen IT-painotteisia palveluhankkeita) pohtimaan sitä tosiseikkaa, että Suomi -nimiseen julkishallinnolliseen konserniin ei todellakaan mahdu kuin yksi kaikkea.
Yksi palveluväylä. Yhdet käsitemäärittelyt. Yhdet SOA-palvelutoteutukset. Yksi prosessimoottori/prosessirunko. Yhdet rajapinnat masterdataan.
Mitä jos tämä kaikki todellakin "kaatuu päälle" paljon nopeammalla aikataululla kuin mitä kuvittelemme? Mitä tekevät IT-talot, kun julkisen hallinnon kopiointiin perustuvalta bisnes-mallilta vedetään matto alta.
Tutustukaa esim. http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/valtakunnalliset/kohtikumppanuutta/raportitjaselvitykset.html
viitearkkitehtuuriin ja perustelkaa väitteenne miksi tämä kokonaisuus ei sopisi mille tahansa julkisen hallinnon toimijalle operatiivisten asiakasta palvelevien tietointensiivisten prosessien rungoksi? Jolloin herää kysymys, miksi tämä pitäisi toteuttaa useamman kerran... kuin sen yhden?
Yksi palveluväylä. Yhdet käsitemäärittelyt. Yhdet SOA-palvelutoteutukset. Yksi prosessimoottori/prosessirunko. Yhdet rajapinnat masterdataan.
Mitä jos tämä kaikki todellakin "kaatuu päälle" paljon nopeammalla aikataululla kuin mitä kuvittelemme? Mitä tekevät IT-talot, kun julkisen hallinnon kopiointiin perustuvalta bisnes-mallilta vedetään matto alta.
Tutustukaa esim. http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/valtakunnalliset/kohtikumppanuutta/raportitjaselvitykset.html
viitearkkitehtuuriin ja perustelkaa väitteenne miksi tämä kokonaisuus ei sopisi mille tahansa julkisen hallinnon toimijalle operatiivisten asiakasta palvelevien tietointensiivisten prosessien rungoksi? Jolloin herää kysymys, miksi tämä pitäisi toteuttaa useamman kerran... kuin sen yhden?
torstai 22. huhtikuuta 2010
JHS175 hyväksytty JUHTA:ssa - työ jatkuu
JUHTA:n kokous to 22.4. hyväksyi JHS175-suosituksen ja valtuutti työryhmän jatkamaan työtä sekä laajentamaan itseään tarvittavalla asiantuntemuksella. Tarkoitus on ryhtyä soveltamaan sanastotyöprosessia koemielessä noin puoli vuotta, jotta syksyllä 2010 voitaisiin tehdä päätöksiä toiminnan pysyvämmästä organisoinnista.
perjantai 9. huhtikuuta 2010
JHS175 jaostosta JUHTA:aan - YSR:ää muodostetaan
Tämänpäiväinen JHS-jaoston kokous oli mielenkiintoinen; lopputulemaltaan itse asiassa aivan loistava. Ajatus Ydinsanastoryhmän muodostamisen nopeasta edistämisestä sai vahvaa kannatusta; JUHTA:lle menevän ehdotuksen yksityiskohdista myöhemmin.
Lisäksi avasin Huddle-työtilan YSR:n eli Ydinsanastoryhmän nimissä. Huddle siksi että se vaikutti heti ensinäkemältä "meikäläisen oloiselta". LinkedIN:istä kun puuttuu ainakin tällainen yhteisten asiakirjojen tallennuspaikka ja muutenkin kollaboraatiomahdollisuudet ovat rajalliset.
Ajattelin pitää Huddlen käytännössä täysin avoimena; ryhmän nimi on "JHS Ydinsanastoryhmä (YSR)"; pyydä itsellesi kutsu niin luvitetaan kun ehditään...
Lisäksi avasin Huddle-työtilan YSR:n eli Ydinsanastoryhmän nimissä. Huddle siksi että se vaikutti heti ensinäkemältä "meikäläisen oloiselta". LinkedIN:istä kun puuttuu ainakin tällainen yhteisten asiakirjojen tallennuspaikka ja muutenkin kollaboraatiomahdollisuudet ovat rajalliset.
Ajattelin pitää Huddlen käytännössä täysin avoimena; ryhmän nimi on "JHS Ydinsanastoryhmä (YSR)"; pyydä itsellesi kutsu niin luvitetaan kun ehditään...
keskiviikko 7. huhtikuuta 2010
Esittelykalvot JHSXML:stä Slidesharessa
Laadin JHS-suosituksista yhteiset esittelykalvot, joiden animoimaton versio löytyy Slidesharesta. Ohessa ensin "upotusyritys":
perjantai 26. maaliskuuta 2010
LOD innostaa, mutta liputan edelleen yhteisten välitysstandardien puolesta
Ja yhteinen välitysstandardi on tietysti JHSXML. Analoginen tilanne oli rautateiden tai sähkövirran tulo Suomeen. Junien kannalta oli onneksi tsaari joka määräsi raideleveydeksi 1400 ja risat. Eikä sähkökään tule Suomessa töpseleistä muussa muodossa kuin 220V/50Hz.
Tilanne JHSXML:n osalta on seuraava:
JHS-jaosto kokoontuu 9.4 ja JUHTA pari viikkoa myöhemmin.
Välineprojekti etenee, tuloksia syntynee toukokuussa.
SADe-ohjelman osalta useiden palvelukokonaisuuden osalta on viritelty yhteistyökuvioita, näistä lisää myöhemmin.
Ydinsanastoryhmä muodostetaan aluksi suositustyöryhmän pohjalta.
VTV:n lausunto asiasta edellyttää että päättävät tahot ottavat JHSXML:n tosissaan.
Tilanne JHSXML:n osalta on seuraava:
JHS-jaosto kokoontuu 9.4 ja JUHTA pari viikkoa myöhemmin.
Välineprojekti etenee, tuloksia syntynee toukokuussa.
SADe-ohjelman osalta useiden palvelukokonaisuuden osalta on viritelty yhteistyökuvioita, näistä lisää myöhemmin.
Ydinsanastoryhmä muodostetaan aluksi suositustyöryhmän pohjalta.
VTV:n lausunto asiasta edellyttää että päättävät tahot ottavat JHSXML:n tosissaan.
perjantai 12. helmikuuta 2010
Yhteyksiä luodaan SADe -palvelukokonaisuuksiin
JHS XML:n visio on selkeä: toimia tiedonvälityskielenä Suomen julkishallinnon tietojärjestelmien välillä. Nykytilassa tämä tiedonvälitys on usein vielä melko alkeellista; kyse on isojen tietomassojen "dumppauksesta" eräajoina yhdestä tietovarastosta toiseen. Mutta teknologian kehittyessä tapauskohtaiset kyselyt valtaavat väistämättä alaa... SOA:n ideologiaanhan kuuluu "löyhä kytkentä", joten jos halutaan oikeasti ryhtyä "hajauttamaan sovelluslogiikkaa" yhdestä monoliitistä, tulisi keskittyä esim. prosessienhallintaan ja -orkestrointiin. Tähän on taas BPM-välineitä. Asia jonka esim. KuntaIT:n EA-näkemys tuo ansiokkaasti esiin...
Mutta se "tieto" joka noissa prosesseissa liikkuu palveluiden välillä - pitääkö se jatkossakin aina mäpätä point-to-point? JHS XML sanoo että ei.
Eniveis, tässä piti kirjoittaa jotain SADe-palvelukokonaisuuksista. Niihin on hieman vaikea uskoa tuolla annetulla aikataululla, mutta JOS asiaan liitetään "konepellin alaista osien standardointia" a la taannoinen SAAB/Fiat/Lancia ym. yhteistyö 80-luvulla tai vaikkapa Toyota/Citroen/Peugeot -pikkuautokonsepti... niin sitten koko poliittisvetoinen hankekokonaisuus voisi ehkä johtaakin johonkin.
Konkreettisesti pyrin edistämään JHS XML:n muodostamista ja käyttöönottoa juoksemalla ahkerasti SADe-vastaavien puheilla & pyrkimällä ujuttautumaan poikkihallinnolliseksi toimijaksi hankkeiden välillä. Muutama lupaava avaus on jo syntymässä, niistä enemmän myöhemmin.
Mutta se "tieto" joka noissa prosesseissa liikkuu palveluiden välillä - pitääkö se jatkossakin aina mäpätä point-to-point? JHS XML sanoo että ei.
Eniveis, tässä piti kirjoittaa jotain SADe-palvelukokonaisuuksista. Niihin on hieman vaikea uskoa tuolla annetulla aikataululla, mutta JOS asiaan liitetään "konepellin alaista osien standardointia" a la taannoinen SAAB/Fiat/Lancia ym. yhteistyö 80-luvulla tai vaikkapa Toyota/Citroen/Peugeot -pikkuautokonsepti... niin sitten koko poliittisvetoinen hankekokonaisuus voisi ehkä johtaakin johonkin.
Konkreettisesti pyrin edistämään JHS XML:n muodostamista ja käyttöönottoa juoksemalla ahkerasti SADe-vastaavien puheilla & pyrkimällä ujuttautumaan poikkihallinnolliseksi toimijaksi hankkeiden välillä. Muutama lupaava avaus on jo syntymässä, niistä enemmän myöhemmin.
torstai 7. tammikuuta 2010
JHS Sanastotyö siirtyy palautekierrokselle
Seuraa lähipäivinä JHS-suositusten kotisivua; JHS Sanastotyö -suosituksen palautekierrosvaihe alkaa tammikuun alussa.
http://www.jhs-suositukset.fi/web/guest/jhs
http://www.jhs-suositukset.fi/web/guest/jhs
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)