maanantai 17. toukokuuta 2010

Miten syvää ja pitkälle menevää yhteentoimivuutta julkisessa hallinnossa tavoitellaan?

Vahvasti digitalisoidun julkisen hallinnon tulisi toimia teknisesti löyhästi kytkettynä palveluiden verkostona. Oman ymmärrykseni mukaan tätä kutsutaan SOA:ksi. Toteutuuko kuitenkaan SOA jos sitä toteutetaan aivan erillisinä saarekkeina erilaisten ja eri taustaisten IT-toimittajien toimesta ilman että kukaan keskitetysti valvoo mitä ollaan tekemässä? Ei. Tähän tarvitaan siis... yhteinen kokonaisarkkitehtuuri? Riittäkö se? Riippuu siitä miten tuo yhteinen EA ajatellaan. Ei taatusti riitä jos kyse on vain suunnitteluperiaatteista tai menetelmän noudattamisesta.

Pitäisi siis oikeasti tuottaa yhteisiä palveluita tai ainakin mallintaa asiat samalla mallinnuskielellä - prosesseille jokin BPM-kieli, säännöille jokin sääntökieli ja tiedoille JHS-sanastoon pohjautuva JHSXML-rakennemäärittely eli skeema.

Eri organisaatioiden omat mallit voisivat ehkä jopa pyöriä yhteisellä "Julkisen hallinnon toimintaprosessien hallinnan ja suorittamisen" alustalla (...unohtakaa jo se "sähköinen asiointi"; kyse on silkasta perusvirkatoiminnasta digitaalisessa muodossa), jossa pyörisi ideaalitilanteessa "yksi" yhteinen prosessimoottori, "yksi" sääntökone ja jossa olisi "yksi" yhteinen palveluväylä eri toimijoiden oman business-toimivaltansa puitteissa rakentamiin "liiketoiminnallisiin" - eli oikeastaan "julkihallinnollisiin" palveluihin. Yksi tällainen palvelu voisi olla "x-veron laskenta", toinen taas "y-tuen myöntäminen". Pavelun sisäinen logiikka (prosessi) rajoittuisi vain ja ainoastaan ... niin, mitä jää enää jäljelle jos kaikki muu repäistään irti vanhoista järjestelmäsiiloista ja sijoitetaan yhteiseen ympäristöön? Ei juuri mitään...

Kuvitin asian Slidesharessa seuraavasti:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti